Kokkolanseudun Omaishoitajat ry palkitsi vuoden omaishoitajana Pentti Lahden. Puheenjohtaja Helge Kattilakoski kertoi yhdistyksen antavan arvoa Lahden aktiivisuudelle vapaaehtoistoiminnassa sekä pitkälle omaishoitosuhteelle.
Lue koko Kokkola-lehden juttu alla olevasta linkistä.
Omaishoitaja
Vuosi 2016 oli urheilurikas ja saimme seurata median välityksellä monia arvokisoja, kuten jääkiekon MM-kisoja, olympialaisia sekä paralympiakisoja. Urheilua seurataan tiiviisti myös Kälviän Ruotsalossa, jossa asuu 25- vuotias Henna-Mari Korpijärvi avopuolisonsa Sami Kipon kanssa.
Henna-Mari läheisineen itsekin tietää, kuinka paljon lahjoja, aikaa ja kovaa harjoittelua isoihin kisoihin valmistautuminen ja siellä menestyminen vaatii. Jalkapalloharrastuksen Henna-Mari aloitti vuonna 2007 vielä kotona asuessaan, kun ystävä houkutteli hänet mukaan GBK Tigersien harjoituksiin. Henna-Mari kertoo olevansa joukkuepelaaja ja tässä joukkueessa kaikki pelaajat ovat tärkeitä ja jokainen saa pelata. Samassa joukkueessa pelaa myös avopuoliso Sami. Henna-Mari pelaa Samin kanssa myös salibandya Kokkolan Nibacoksen erityisryhmässä nimeltään Nibacos Team Lelu.
Liikunnan harrastaminen on toki kuulunut jo aiemminkin koko perheen elämään mm. veljien jääkiekkoharrastusten myötä. Henna-Mari toimi pihapeleissä maalivahtina ja osallistui muutoinkin tasavertaisesti kaikkeen harrastamiseen. ”Henna-Marilla on ollut aina samanlainen mahdollisuus harrastaa kuin perheen muillakin lapsilla. Aina, kun on joku laji on kiinnostanut, niin sinne on viety”, isä Jouni Korpijärvi kertoo. Vanhemmat ovat kuljettaneet Henna-Maria harrastuksiin ja tietenkin antaneet taloudellista panostusta. ”Edustusjoukkuetoimintaan Henna-Mari saa tukea sponsoreilta, joten ihan kaikkea ei tarvitse omasta pussista maksaa”, kertoo isä. Kuljettaminenkin on jäänyt nyt vähemmälle, kun Samilla on ajokortti ja pari huolehtii itse harjoituksissa kulkemisen.
Henna-Marilla on kromosomimuutos, joka aiheuttaa lihasheikkoutta, kehitysviivästymää ja pienipäisyyttä. Lihasheikkous oli erityisen voimakasta varsinkin tytön ollessa pieni ja Henna-Mari sai monenlaista kuntoutusta. ”Fysioterapeutti Oona Tuomi-Nikula teki suuren työn, että Henna saatiin kävelemään edes jollain lailla”, kertoo isä. Maajoukkuetasolle yltäminen on vaatinut siksikin kovaa työtä. Henna-Marilla on kova harjoittelumoraali eikä häntä ole isän mukaan koskaan täytynyt patistaa tai pakottaa harjoituksiin. Kova harjoittelu ja leirit avasivat ovet edustusjoukkueeseen kehitysvammaisten Special Olympic-kisoihin, jotka järjestettiin vuonna 2015 Los Angelesissa. Henna-Mari oli osana naisten Unified-jalkapallojoukkuetta, joka voitti kisoista hienosti kultaa! Joukkueeseen oli valittu 6 kehitysvammaista edustajaa ympäri Suomen sekä 6 tervettä partneripelaajaa.
Isän mukaan leirien ja ulkomaanreissujen myötä Henna-Mari on saanut rohkeutta ja paljon onnistumisen kokemuksia. Se on ollut hyvä ajatellen Henna-Marin itsenäistymistä. Special Olympic-kisoissa vierähti kaikkiaan kaksi ja puoli viikkoa. ”On hienoa seurata, kun oma tyttö menestyy ja pärjää”, sanoo isä. ”Kisojen aikana viestiteltiin ja tv:stä katsottiin aina, kun lähetyksiä näkyi. Kyllä oli itku silmässä, kun tuli tieto, että kultaa tuli”, sanoo Sami.
Mikä jalkapallon pelaamisessa on sitten kaikkein kivointa? ”Kaverit!”, sanoo Henna-Mari ensimmäisenä. Hänen mukaansa pelaaminen omanlaistensa kavereiden kanssa on kivaa. Kun maalien teon tärkeydestä kysytään, hän nauraa ja vastaa: ”En tiedä, kun mulla menee aina ohi!” Joukkuepelaaminen on kehittänyt paljon sosiaalisia taitoja ja niistä on hyötyä harrastuksen ulkopuolellakin. ”Henna-Mari on itsenäisempi ja huolehtii hyvin asioistaan”, kertoo isä. Vanhemman rooli urheiluharrastuksessa on pikkuhiljaa vähentynyt. Nykyään Sami ja Henna-Mari huolehtivat myös pelaajakavereitaan treeneihin ja isä on taustalla tukena.
Tulevaisuudessa on ajatuksena pitää taukoa maajoukkuehommista ja keskittyä kevyempään harjoitteluun. Urheilua toki harrastetaan ja seurataan aktiivisesti. Henna-Marin suosikkiurheilija on pyörätuolikelaaja Leo-Pekka Tähti, kun taas Sami nostaa esiin nyrkkeilijä Mira Potkosen. Menestyneitä urheilijoita molemmat – vammasta ja vammattomuudesta huolimatta. Kovaa harjoittelua vaaditaan, mutta se voi poikia monenlaisia asioita itsenäisyydestä, rohkeudesta, sosiaalisuudesta menestykseen ja mitaleihin, jos harrastamiseen annetaan mahdollisuus. Vammastaan huolimatta tai ehkä juuri siksi Henna-Marilla on reipas ja iloinen asenne liikkumiseen. Siitä voisivat kaikki ottaa mallia. Päättäväisestä ja periksiantamattomasta luonteenlaadusta kertoo myös Henna-Marin valitsema motto ”suomalaisella sisulla, vaikka läpi harmaan kiven”. ”Ja täyttä höyryä eteenpäin”, jatkaa Sami.
Kokkolanseudun Omaishoitajat ry:n hallitus on vuodesta 2013 lähtien valinnut jäsenistöstään vuoden omaishoitajan. Vuonna 2015 palkittiin kokkolalainen Anna Hakala, joka on toiminut omaishoitajana 42 vuotta.
Anna syntyi Himangalla viidentenä tyttönä 11-lapsiseen perheeseen. Puolisonsa kanssa hän meni naimisiin 1971 ja he saivat kolme poikaa. Omaishoitotyö alkoi lapsen CP-vamman myötä ja jatkuu puolison avuntarpeen lisäännyttyä viime vuosien aikana.
CP-vammainen Harri-poika asuu omassa asunnossaan tukipalvelujen avulla, mutta käy vanhemmillaan säännöllisesti joka toinen viikonloppu sekä viettää juhlapyhät heidän seurassaan. Anna hoitaa mielellään myös nuorimman poikansa lapsia tarpeen mukaan. Kaikkiaan lasten lapsia on neljä ja he ovat isovanhemmilleen hyvin rakkaita tuoden tullessaan elämää ja iloa.
Anna harrastaa käsitöitä ja sauvakävelyä sekä ristikoiden ratkomista. Hänen toiveenaan olisi pysyä terveenä ja nauttia jokaisesta päivästä positiivisin ja avoimin mielin. Vapaa-aikanaan Anna toimii yhdistyksen hallituksessa sekä muissa yhdistyksen vapaaehtoistehtävissä. Anna on myös yhdistyksen omistaman OMA Hoivapalvelun Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
”Haluan omalta osaltani olla silottamassa tietä uusille omaishoitajille ja heidän läheisilleen, jotta heillä olisi valmiimpi tie ja valmiita vastauksia omaishoitajuuden mukanaan tuomiin erilaisiin kysymyksiin ja tarpeisiin.”
Yhdistyksen toiminnasta oli pieni artikkeli Lähellä-lehdessä. Pääset lukemaan artikkelin alla olevasta linkistä. Juttu löytyy sivulta 37.
http://epaper.fi/read/3128/rKp9T4wv
Yhdistykseltä ostettavissa Omaishoitajat -liiton adresseja hintaan (10-15€) ja surukortteja hintaan (5€).
Ostamalla adressin tuet samalla yhdistystä.
Sivuilla päivitetään tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja omaishoitajuuteen liityvistä asioista. Tutustumaan pääset sivuille alla olevasta linkistä.
Kysymyslista omaishoitajuuden tunnustamiseksi. Omaishoitotilanteen arvioiminen ei aina ole helppoa. Omaishoitajuuden tunnistaminen on joskus vaikeaa myös ammattilaisille.
Katso Omaishoitajaliiton “Tunnista omaishoitotilanne“.